I'm fond of lovers but I cannot love;
I am too far away, I am banished
INFORMAATIO
NIMI Sebastian Heath Huntington
IKÄ 23-vuotias
SYNTYNYT 07-06-1997
PERSOONA ESTP-A
SUKUPUOLI Mies
SEKSUAALISUUS Panseksuaali
STATUS Ikisinkku
ASUINPAIKKA Orlando, Florida
ALUE College District
KOULU University of Central Florida
Opiskelee teatteria
PITUUS 5'9" / 179cm
PAINO 67kg
KEHO Jäntevä
HIUKSET Tummanruskeat
SILMÄT Ruskeat
ÄÄNI NÄYTE
PERHE
ISÄ Lucian Huntington
ÄITI Francesca Huntington (os. Moreau)
PIKKUSISKO Sophia Huntington (kuollut)
MAINE
Lucian ja Francesca Huntingtonin ainoa poika; vanhemmat ovat tunnettuja paremmissa piireissä lähinnä yläluokkaan kuuluvia asiakkaita ja suuria yrityksiä palvelevan Huntington & Pierce vero- ja yrityslakitoimiston vuoksi. Perhe on pyörinyt lehtien otsikoissa nuorimman tyttärensä, Sophia Huntingtonin, itsemurhan ja sitä seuranneen oikeustaistelun tiimoilta, joskin selkkaus on nykyään alkanut hiljalleen painua unholaan.
Sebastian tunnetaan vauhdikkaana juhlijana ja 'pahana poikana' seurusteltuaan myrskyisästi Poppy Pinesin kanssa usean vuoden ajan; nuorukaisen löytää yleensä sieltä missä tapahtuu ja omia sekoiluja päivitellään instagramin ihmeellisessä maailmassa lukuisille seuraajille, joita voi kutsua jopa fanikannaksi.
HARRASTUKSET
Räävitön juhliminen, salilla kuntoilu ja irtosuhteet koetaan harrastuksiksi, joita ilman ei kyettäisi elämään.
JOTAIN ERITYISTÄ
UNETON
Kärsii suhteellisen vakavista uniongelmista ja käyttää paljon reseptilääkkeitä vaivaansa, päätyen sekoittamaan niitä yhteen alkoholin ja huumeiden kanssa sillä tuloksella, että illoista ei yleensä muisteta jälkikäteen juuri mitään eikä häpeää tai huonoa omaatuntoa näin ollen tarvitse lainkaan tuntea.
TAPPELIJA
Omaa herkästi räiskyvän temperamentin ja vauhdikkaan lyömäkäden, joiden vuoksi on joutunut muutamaan otteeseen pahoinpitelysyytteeseen, mutta onnistunut aina kiemurtelemaan niistä irti vanhempiensa avustuksella.
KUNTOILIJA
Kaiken juhlinnan ohella Sebastain on kohtalaisen tarkka ruokatottumuksistaan ja tavanomaisesta kulutuksestaan pysytellen kaukana sokeroiduista juomista ja kaloripitoisesta roskaruuasta. Pitää kehonsa kunnossa myös aktiivisella liikunnalla.
TEEMAKAPPALE
UNDRESSED
By Kim Cesarion
I feel hazy
Why is everything black and white?
I feel dizzy
Like my fucking head is full of dynamite
Jump in my Mercedes
But it isn't quite driving right
I don't get it, I'm not drunk
A million people in the place and there you are
And I was like
Hi my name is
Whatever you call me
So let's get undressed
'Cause you look a little lonely
I'll make you scream, I'll make you laugh
Cover your body with my autograph
So let's get undressed
'Cause I wanna see you naked
I hear nothing
Except this beat, that never ends
Some girl talking
Sounds like fucking white noise in my head
Everything's bending
You're the only focus in my lens
It was just another Friday night
Then I saw you it was stupid I got stupefied
Now I got you here
I'm unwrapping you slowly
Another button and some more of you is showing
And it all started with
Hi my name is, whatever you call me
HISTORIA
Don't be mad 'cause I'm doing me better than you're doing youKun ranskalaissyntyinen ja urallaan asianajajana edennyt Francesca Moreau muutti Los Angelesista Orlandoon uuden työtarjouksen perässä, ei nainen ollut koskaan piirtänyt itseään parisuhteeseen saatikka äidiksi. Toisin kuitenkin kävi, kun haastatteluhuoneessa vastapäätä istuutui Lucian Huntington, Huntington & Pierce -lakiyrityksen CEO – kaksikon kemia oli välitön ja tilanne päättyi lounaskutsuun, johon Francesca ei voinut olla suostumatta. Pari tapaili yli vuoden ennen kuin suhde muuttui julkiseksi ja jotta ylimääräisiltä kommenteilta ja syytöksiltä säästyttäisi, seurasi kihlautuminen nopeasti perästä. Lapsille ei kummallakaan ollut aikaa, veihän kasvava ja menestyksekäs yritys molempien huomion, eikä perheenlisäys noussut puheenaiheeksi kuin vasta muutaman vuoden jälkeen kaiken tasaannuttua ja yrityksen saavutettua kiistattoman aseman yhtenä USA:n nimekkäimmistä vero- ja yrityslain edustajista. Sebastian syntyi 1997 kesäkuisiin helteisiin kaksikon ensimmäiseksi ja erittäin toivotuksi lapseksi, jolle vanhemmat olivat vannoneen antavansa kaiken ja vielä vähän enemmän.
Nuorempi sisar, Sophia, syntyi puolitoista vuotta veljensä jälkeen ja vaikka kaunis pienokainen olikin vanhempien yhtälailla rakastama, sai Sebastian pitää asemansa silmäteränä, jonka pillin tahtiin seuraavat vuodet tanssittiin. Poika oli jo nuorena temperamenttinen ja vaativa, kerjäten huomiota kaikin mahdollisin tavoin – hiljaisempi ja monin verroin helpompi Sophia jäi herkästi äänekkäämmän Sebastianin jalkoihin, vetäytyen vähitellen kuoreensa. Francesca ruokki esikoisensa oikkuja luontaisella hellyydellä huomaamattaan, antaen tälle aivan liikaa anteeksi, eikä Lucian ollut juuri parempi tarttuessaan jokaiseen huonoa käytöstä ilmentävään hetkeen, huomion sävyllä kun ei pojalle väliä ollut. Sormia ei tarvinnut kuin napsauttaa ja eteen oli jo ilmestynyt kasa uusia leluja, koiranpentu tai kertomus siitä, että edessä odottaisi matka Disney Landiin, ja mitä vanhemmaksi Sebastian varttui, sitä helpommaksi manipulointi ja oman tahdon läpiajaminen muuttui. Välit nuorempaan sisareen olivat olemassa, mutta eivät koskaan järin läheiset tai lämpimät kahden täysin vastakkaisen luonteen kun oli usein vaikeaa ymmärtää toisiaan.
Koulun alku oli omanlaisensa virstanpylväs matkalla kohti korkeuksia ja suosiota. Varakkuus, suora selkä, vahva itsetunto ja selvät, äänekkäät mielipiteet tekivät varttuvasta nuorukaisesta koulun kuninkaan, jonka ympärillä kaikki halusivat pyörähdellä saadakseen osan siitä auringonvalosta, jota Sebastianiksi kutsuttiin. Supliikki ja sosiaalinen poika oppi pyörittelemään oikeita nyörejä pikkusormensa ympärille ja väläyttämään sydämiä sulattavan hymynsä juuri oikeaan aikaan ollakseen mahdollisimman miellyttävä ja vastustamaton niin opettajien kuin kanssaopiskelijoiden keskuudessa. Toisaalta ihmiset myös tunsivat nuorukaisen sinä henkilönä, joka kykeni mihin tahansa tahtonsa läpilyömiseksi siviilivahingoista välittämättä. Itse arvosanat eivät koskaan liidelleet parhaissa mahdollisissa lukemissa, olihan Sebastian huomattavasti kiinnostuneempi sosiaalisesta statuksestaan kuin akateemisista saavutuksista; keskiverroksi luokiteltavissa olevasta koulumenestyksestä ei saatu erityiskiitosta, muttei myöskään selkäsaunaa, joten se muuttui vähitellen vain merkityksettömämmäksi. Perästä kouluun seurannut Sophia tunnistettiin alkuun vain Sebastianin omituisena ja hiljaisena sisarena, jonka selektiivinen mykkyys nostatti monia kulmia – ja sen sijaan, että olisi yrittänyt rohkaista sisartaan tai nostaa tätä lajustalle kanssaan, jätti nuorukainen tämän yksinkertaisesti huomiotta ja oman onnensa nojaan. Kun kävi selväksi, ettei sisarusten välillä ollut erityistä sidettä, ei koulun kiusaajia juuri estänyt mikään näiden napatessa Sophian silmätikukseen.
Hetkellisen pelastuksen sisarelle toi Poppy Pines, jonka kanssa Sophia oli ystävystynyt jo ennen kouluaikoja, asustivathan Huntingtonit ja Pinesit naapureina Windermeren idyllisessä miljöössä. Sebastian oli aina nähnyt naapurin vaaleahiuksisen tytön kikattavana tyhjäpäänä eikä mielipide muuttunut mihinkään ennen high schoolin alkamista. Kaksikko näki toisiaan lähinnä vahingon kautta vastakkain sijoitettujen makuuhuoneiden ikkunan kautta tai silloin, jos Poppy sisaruksineen kaipasi vahtimista tai vice versa. Jos Sebastian olikin ollut peruskoulun aikana suosittu, kovenivat kierrokset armottomasti seuraavalla kouluasteella – kaveripiirit laajenivat entisestään ja ympärille löytyi toisten etuoikeutettujen ja varakkaiden nuorten porukka, joka vain lietsoi nuorukaisen ennestään suurta egoa ja sitä ajatusmaailmaa, että omassa navassa oli jotain ainutlaatuisen erityistä. Vanhemmat olivat poissa kotoa enemmän kuin koskaan ennen lakiyrityksen laajentuessa ja saadessa lisää aluevaltauksia ja uusia tärkeitä yksityisasiakkaita, sen kaiken tarjotessa otolliset olosuhteet alaikäisenä juhlimiselle, kotibileille ja yleiselle pahanteolle, jossa Sebastian oli kiistatta taidokas. Tyttöjä löytyi kainaloon naurettavan helposti ja jokaiselle vannottiin ikuista rakkautta, vaikka samaa aikaa oltiin jo liehittelemässä seuraavan viikon saalista, nuorukaisen onnistuessa jollain ilveellä kääntämään jokaisen eron jonkun muun syyksi ja usuttamaan tytöt toisiaan vasteen sen sijaan, että olisi itse ottanut avokämmeniskusta. Tuulet muuttuivat vasta, kun Poppy aloitti samassa yksityisessa high schoolissa; blondi oli yhtäkkiä muuttunut pikkutytöstä joksikin varteenotettavaksi, eikä tilaisuutta voinut jättää käyttämättä.
Alkuun kaksikko leikki omanlaistaan kissahiirileikkiä, mutta lopulta suhde syveni joksikin merkityksellisemmäksi. Samaa aikaa Sophia joutui entistä voimakkaamman kiusaamisen kohteeksi, tiettyjen porukoiden eristäessä tyttöä ulkopuolelle – asian vakavuus jäi lähes kaikilta huomaamatta ja Sebastiankin oli aivan liian keskittynyt Poppyn liehittelyyn kyetäkseen ymmärtämään nuoremman sisaren ahdinkoa. Kaikki muuttui lopulta yhdeksi suureksi tragediaksi, kun 18-vuotissyntymäpäiväänsä juhlistamassa ollut Sebastian eräänä iltana palasi takaisin kotiin, löytäen Sophian tajuttomana kylpyammeesta; tyttö oli löytänyt Francescan unilääkkeet ja kiskonut purkin koko sisällön kurkustaan alas, eikä juuri mitään enää ollut tehtävissä ambulanssin saavuttua. Sebastian istui koko yön yksin huvilan kuistilla, odottaen yömatkalla olleiden vanhempien lentävän seuraavana aamuna takaisin Orlandoon.
Onneton tragedia aiheutti lopulta suuren oikeustaistelun Francescan ja Lucianin jättäessä surun murtamina kanteen koulua vastaan, olihan kaikkeen lopulta selvästi syynä vain se, miten koulun henkilökunta oli epäonnistunut pitämään oppilaansa suojassa. Yhtäkkiä Sebastian ei enää ollutkaan se hyvännäköinen ja varakas unelmien poikamies, vaan itsemurhan tehneen Sophia Huntingtonin isoveli, joka keräsi sääliviä katseita itseensä minne ikinä astelikaan. Samaa aikaa pintaan nousi ensimmäistä kertaa syvältä kumpuava konfliksi oman persoonan ja todellisen minuuden välillä, unohtamatta itsesyytöksiä ja syyllisyyttä, joiden kaltaisia tunteita Sebastian ei ollut koskaan ennen tuntenut. Oli sietämätöntä yrittää elää elämäänsä tietoisena siitä, että oma sisar oli ajettu pahimpaan mahdolliseen kohtaloon omalla välinpitämättömyydellä ja itsekkyydellä, eikä asiaa auttanut se, että tapahtumat vilisivät uutisten lööpeissä ja juorupalstojen keskusteluissa.
Aika vanhempien kultapoikana oli virallisesti ohi ja perhe alkoi hiljalleen hajota pala palalta. Sebastian hyppäsi päättymättömään syöksykierteeseen etsiessään tyhjyyttä ja hetken helpotusta pahaan oloonsa kaikkialta muualta paitsi sieltä mistä olisi pitänyt. Sen sijaan, että olisi nojautunut vanhempiinsa tai Poppyyn, jota kohtaan oikeasti tunnettiin jotain muutakin kuin pelkkää pinnallista ja hetkellistä ihastusta, turvautui nuorukainen mieluummin alkoholiin, huumeisiin ja huonoihin valintoihin. Samalla pinnan alta puski esille järjetön viha ja katkeruus muuta maailmaa kohtaan – kaikki se päivittäin saatu sääli ja osanoton ilmaukset alkoivat etoa tavalla, jota ei osattu selittää. Oli monin verroin helpompaa tulla syytetyksi suoraan omasta paskamaisesta käytöksestä kuin ottaa vastaan ihmisten myötätunto, jota ei kaiketi oman pään sisällä ansaittu. Kotona oli mahdotonta olla, sillä Francesca ja Lucian hukuttivat surunsa joko työhön tai jatkuvaan riitelyyn, eikä Sebastian ollut kummallekaan enää muuta kuin seinustaa pitkin hiljaa liikkuva varjo, jonka toivottiin katoavan silmistä, sillä pelkkä vilaus nuorukaisen kasvoista toi mieleen menetetyn lapsen, jota ei enää koskaan takaisin saataisi.
Puhuminen ei alunperinkään ollut koskaan ollut suuri osa Huntingtonien arkea tai keskenäistä kanssakäymistä, mutta seuraavien vuosien aikana se kaikki vähäkin keskustelu katosi hiljalleen kokonaan. Francesca löysi uuden lohduttajan kiireisen miehensä tilalle, aloittaen salasuhteen vastapäätä perheineen asuvan Charles Lintonin kanssa; Sebastianille suhde selvisi vahingon kautta, kun kerran juhlista kotiin palatessa naisen nähtiin kipittävän autotien ylitse ja lopulta katoavan valmiiksi avonaisesta ulko-ovesta sisälle näkymättömiin. Lucianille oli turha yrittää kertoa mitään, sillä miestä tuskin näkyi kotona tämän nukkuessa yönsä toimistolla sen sijaan, että olisi saapunut perheensä luokse ja yrittänyt pitää kaiken kasassa. Kukaan ei kysellyt syitä eikä estellyt Sebastiania pitämästä välivuotta opiskeluista high schoolin loputtua – syliin yhtäkkiä tippunut vapaa-aika ja päämäärättömyys ajoivat entistä huonommille teille ja hetkellisesti jopa kauemmas muista ihmisistä, olihan seura muuttunut myrkylliseksi. Oikeustaistelu jatkui ja raahasi perhettä perässä pohjamutiin, ja kun kaikki se kidutus ja mediasirkus lopulta sai päätöksensä, ei Sebastian edes tuntenut helpotusta. Vastoin kaikkia ennakko-odotuksia, Huntingtonit voittivat kiistan, saaden järjettömän suuren rahallisen korvauksen, jota perhe ei olisi edes tarvinnut, ja koko tragedia alkoi hiljalleen painua muun maailman muistin perille. Kotona ei haluttu enää pyöriä, joten alle napattiin kallis kolmio ydinkeskustasta, läheltä kaupungin parhaita juhlapaikkoja.
Välivuosi venähti kolmeksi, Poppy karkasi high schoolin päätteeksi Harvardiin ja kaksikon aaltoileva ja epävakaa suhde, joka ei tehnyt hyvää kummallekaan, sai hetkellisen päätöksensä, jättäen Sebastianin tyhjän päälle. Rahaa oli enemmän kuin koskaan ja lapsuuden suloisuus oli alkanut muovautua varhaisaikuisuuden karkeaksi komeudeksi, joka veti tyttöjä puoleensa kuin valo yöperhosia. Jokinlainen järki ja suunta elämälle saatiin vasta kun uusien tuttavapiirien kautta muistettiin, että joskus nuorempana oltiin haaveiltu näyttelemisestä – UCF:n teatterilinja ei auennut ensimmäisellä yrityksellä, mutta lopulta Sebastian kuitekin pääsi sisälle, liekö asiassa auttanut Francescan avokätinen lahjoitus nuorukaisen viimein tunnustettua olevansa tietoinen äitinsä suhteesta. Ja yliopiston vihdoin alkaessa pesäeroa vanhempiin kasvatettiin entisestään, nuorukaisen pitäessä tiukasti kiinni omasta yksityisyydestään ja itsemääräämisoikeudestaan – kotiin soitetaan vain silloin, kun on aivan pakko.
PERSOONA
Don't fall in love with me, I'll break your heart before you can break mineMikäli Sebastianista haluaa tyhjentävän kuvan, ei tarvitse kuin kuunnella muiden mielipiteitä – yhdeksän kymmenestä vastaa luultavasti totuutta. Oman yksityisen teatterinäyttämönsä ainut ja kirkas tähti, verbaalisesti lahjakas selkärangaton, jonka harteita eivät muiden huolet alemmas paina. Muita ihmisiä kohdellaan tasavertaisuuden nimissä aivan yhtä huonosti riippumatta siitä onko kyseessä yhden yön sänkyseura vai oma äiti – ihmeitä ei Sebastianin seurassa kannata odottaa, sillä niitä tapahtuu erityisen harvoin. Itsevarmuus paistaa ilmeistä, eleistä ja sanoista ja ylimielisyys puree kiinni kaikkeen ympärillä olevaan ja on omanlaisensa mysteeri miten nuorukainen on koskaan päässyt kipuamaan siihen suosioon, jonka keskiössä niin onnellisesti paistatellaan.
Ne näkymättömät rajat, jotka pidättelevät muita ihmisiä otteessaan, eivät tunnu pätevän Sebastianiin. Mikään ei ole liikaa ja aina voi mennä vielä muutaman sentin pidemmälle – kyltymätön luonne haluaa kaivautua syvemmälle ja syvemmälle etsiessään omaa hetkellistä viihdykettään sieltä mistä ikinä kykenee. Vuosien varrella itsestä on opittu näyttämään vääristynyt kuva, joka ilmenee jokaiselle aina aavistuksen eri sävyissä, eivätkä lainehtivat mielialat ja -teot juuri asiaa auta; ensialkuun ulosanti on miellyttävältä vaikuttavaa ja ehkä jopa pehmeää, kunnes tuulet vaihtavat suuntaansa ja kiinnostus katoaa, tehden tilaa vain tyytymättömyydelle ja välinpitämättömyydelle. Intensiivisyys on kaikessa yksinkertaisuudessaan yksi Sebastianin valttikorteista, sen avulla kun kykenee saavuttamaan mitä vain – itsestä pystytään antamaan hetkittäin kaikki, jokaisen kehon solun keskittyessä tilanteeseen ja vastapuoleen kunnes lumo rikkoutuu. Nuorukainen nauttii sydäntenrikkojan maineesta, jota ei todellakaan ole väärin perustein otsaan painettu, tallaantuvathan tunteet ja unelmat poikkeuksetta missä tahansa kävelläänkin.
Itsehillinnän puute on yksi luonteen suurimmista ongelmakohdista ja kun siihen yhdistää sekä lyhyen pinnan, että ailahtelevan kiinnostusmittarin, on Sebastian pahimmillaan pohjattoman kärsimätön ja aivan liian nopea tekemään päätöksiä, jotta yksikään niistä saattaisi olla luettavissa järkeväksi. Samaa aikaa laskelmoiva mieli yrittää löytää jokaisesta tilanteesta jotain sellaista, jonka saisi käännettyä omaksi eduksi tavalla tai toisella, eikä nuorukainen juuri tunne katumusta mistään tekemästään. Vaikka ulospäinsuuntautunut ja vokaalinen onkin, ei äänessä jatkuvasti oleminen ole aina täysin välttämätöntä – joskus taustalle voidaan jättäytyä hiljaisempana seuraajana, joka onkii muiden varomattomista sanoista ja eleistä kaiken tarvittavan kyetäkseen myöhemmin käyttämään niitä hyödykseen. Kiivas temperamentti tuo mukanaan vahvat mielipiteet asiaan kuin asiaan ja joustamattomuuden, jonka avittamana pusketaan läpi mistä tahansa, eikä Sebastianin kanssa ole juuri järkeä lähteä riitelemään. Raivo saattaa nousta pintaan vain muutamassa olemattomassa sekunnissa ja saapua täysin ilman ennakkovaroitusta, eikä nuorukainen ole yksi pidättelemään itseään tai jakamaan armoa niille, jotka onnistuvat vääriä näkymättömiä nappeja painamaan. Fyysisyys kulminoituu herkkään lyömäkäteen ja turhautuneisuutta puretaan jatkuvasti muihin aivan kuin kanssaeläjien tuska jollain tavalla helpottaisi omaa taakkaa – Sebastian juuri se, joka iskee sinne mistä löytää heikkouden.
Hurjapäisyys ja elämyshakuisuus kiidättävät Sebastiania jatkuvasti eteenpäin ja piittaamattomuus niin omaa kuin muidenkin hyvinvointia kohtaan asettaa rajat hyvin alhaisiksi. Luotettavuus sen kaikissa muodoissa on nuorukaiselle utopiaa; aikatauluista ei pidetä kiinni, muiden salaisuudet kerrotaan surutta eteenpäin ja muillakin elämän osa-aloilla pystytään valehtelemaan ja manipuloimaan juuri niin paljon kuin sielu sietää. Kilpailuhenkisyys ja voitonhalu tekevät Sebastianista lievästi ilmaistuna yllytyshullun, joka tarttuu mihin tahansa eteen heitettyyn ehdotelmaan tai haasteeseen miettämättä sen pidemmälle. Seuraamukset kohdataan hetkessä ja niistäkin onnistutaan usein kiemurtelemaan eroon ilman suurempia ponnistuksia joko omaa luontaista charmia tai neuvokkuutta hyödyntäen. Alkoholi on omanlaisensa elinehto ja pakollinen paha silloin, kun täytyy olla hauskaa – huumeet vetävät puoleensa aivan yhtä paljon, onhan Sebastianin koko olemisessa lopulta vain kyse siitä, että kaikista viimeisistäkin kontrollin rippeistä halutaan päästää irti.
Loppujen lopuksi ulkoiselle maailmalle ei todellakaan olla aivan yhtä immuuneja kuin annetaan ymmärtää. Sisustaa kalvaa toisinaan pintaan nouseva syyllisyys oman sisaren kohtalosta ja vaikka omia tapoja ei olekaan yritetty juuri korjata, kykenevät tarkkasilmäiset toisinaan huomaamaan kuoren rakoilun. Sebastianin lähelle on vaikeaa päästä, mutta mikäli nuorukaisen onnistuu pitämään otteessaan muutamaa merkityksentöntä hetkeä pidempään, ei tunnesiteen muovautuminen ole tavatonta. Tunteiden ilmaisussa ollaan eittämättä huonoja ja kömpelöitä, mutta niiden ihmisten luokse, jotka jotain enemmän merkitsevät, palataan aina bumerangin lailla. Niin yllättävää kuin se ikinä onkaan, on Sebastian lopulta herkempi kuin kukaan edes uskaltaa kuvitella – sydäntä vain ollaan vuosien varrella turrutettu kaikella sellaisella, joka ei tilaa henkiselle kasvulle juuri ole antanut. Jollain tasolla nuorukainen onkin kuin uppiniskainen pieni poika vailla määränpäätä tai tukiverkostoa, alisuorittaen elämäänsä tahallaan, koska pelkää epäonnistumista ja unohdetuksi tulemista ylitse kaiken muun.
ULKONÄKÖ
I'll call you half past five, the only time I'll be by your sideKun yhdistetään geeniperimän lottovoitto, pohjaton pankkitili, suuri ego ja enemmän kuin ripaus itsevarmuutta, saadaan aikaan Sebastian Huntington, monien päiväunien kiistaton kohde. Omaa ulkonäköä pidetään suuressa arvossa ja sen eteen nähdään töitä siitäkin huolimatta, että vähemmälläkin vaivannäöllä selvittäisi vallan mainiosti. Se vähä mikä 179cm pituudessa mahdollisesti hävitään mitä uskottavuuteen tulee kiritään helposti kiinni muiden avujen kautta; jäntevä keho pidetään kunnossa aktiivisella liikunnalla ja kuntoilulla, jotta hellepäivinä paidan voi hyvällä omallatunnolla vetää pois ylävartaloa peittämästä. Sebastian on fotogeeninen sanan kaikissa muodoissa, eikä mikään kuvakulma tunnu huonolta – niin kamera kuin paljas silmäkin rakastavat nuorukaista viimeistä yksityiskohtaa myöden. Kasvojen piirteistä on kadonnut nuoruusajan pyöreys ja sen tilalle ovat saapuneet veistoksellisuus, terävä ja vahva leukalinja ja korkeat poskipää. Kaiken kruunaavat täyteläiset huulet pehmeine amorinkaarineen, suupielten kaartuessa herkästi ylöspäin vastustamattoman poikamaiseen ja aavistuksen vinoon linjaan.
Iho on luonnostaan tummahko ja ruskettunut ja eteenkin kesäaikaan se saa herkästi lisäpigmenttiä jo hetkellisen ulkonaoleskelun seurauksena. Kasvoja kehystävät paksut tummanruskeat hiukset, joiden syvä sävy näyttää herkästi mustalta. Suortuvat kihartuvat luonnostaan hienoisille laineille, mutta siitä huolimatta niiden muotoilu ei ole lainkaan vaikeaa – Sebastian omaa tarkat aamurutiinit kaikkeen ulkoiseen olemukseensa liittyvässä, eivätkä suortuvat ole poikkeus kirjoittamattomaan sääntöön. Tumman yleisilmeen täydentävät pähkinänruskeat silmät, joiden hämmästyttävän hypnoottiseen ilmeeseen moni on vuosien varrella huomaamattaan unohtunut. Ilmeikkyys on yksi Sebastianin ehdottomista valttikorteista, mutta samaa aikaa se on omanlaisensa kaksiteräinen miekka, sillä kasvoilta kuvastuvia tunteita ei aina kyetä valitsemaan; turhautuneisuus ja viha ovat aivan yhtä helposti luettavissa jännittyneistä leukapielistä ja terävästä katseesta kuin mikä tahansa muukin mieliala.
Vaatemaun avainsana on kallis eikä täydellisyyttä tavoitteleva nuorukainen kiedo itseään mihin tahansa kangaspalaseen. Muoti on lähellä sydäntä ja uusimmat trendit seurannan alla, ja auttaapa asiaa sekin, ettei tyylitaju ole jäänyt pois Sebastianin luoneesta cocktailista. Kulutusmuoti sopii arkipäiviin, mutta jos tarjolla on merkkituotteita, valitsee nuorukainen luonnollisesti mieluummin tunnetun brändin kuin kertakäyttöisen rievun yleisön suosiman vaatekaupan hyllyltä. Värimaailma on laaja eikä rajoitu vain tummiin tai vaaleisiin sävyihin; Sebastian ei ole koskaan pelännyt maustaa asukokonaisuuksiaan aksenttivärein, eihän tosimies pinkkiä voi pelätä.
Avoin kehonkieli ja selkeä itseilmaisu, niin fyysinen kuin verbaalinenkin, tekevät Sebastianista helpon lähestyttävän ainakin ystäville ja tutuille. Ulkopuolisten silmään suosittu ja usein huomion keskipisteessä viihtyvä nuorukainen ei välttämättä tunnu olevan saavutettavissa – eikä ruskea katse käännähdä kenen tahansa puoleen ilman syytä. Muiden henkilökohtaista tilaa ei juuri arvosteta, mutta omasta pidetään tiukasti kiinni, tiettyjen lausumattomien sääntöjen ollessa selvästi liian tavanomaisia noudatettaviksi tai kunnioitettaviksi. Intensiivisyys ja voimakas presenssi luovat kuvaa vaikutusvallasta ja statuksesta, joita Sebastian ehdottomasti edustaa.
◇ CODE BY TESSISAMESS ◇